Oprah. Olen jäänyt koukkuun Oprahiin. Pidän hänestä. Tietysti ohjelma on uskollinen rakkaalle Amerikalleen, kaikki on teennäistä ja jumala siunaa. Kuitenkin siinä naisessa on jotain. Pohjatonta suvaitsevaisuutta ja aitoa uteliaisuutta. Minä pidän Oprahista ja kaikista hänen aivan tavallisen erikoisista vieraistaan. Ketä kiinnostaa joku Brad Pitt, kun tarjolla on homoparin adoptoima teinipoika?

Samaan aikaan kun tuijotan tv-ruutua, pelaan korteilla. Jossain rinnassa on kytee levottomuus ja se leviää ympäri kehoa inhottavasti. Koulussa en jaksaisi istua paikallani. Ainoastaan hyvät kirjat saavat minut pysymään paikoillani. Pelikortit ja tv yhdessä ovat niin lamauttava yhdistelmä, että levottomuuskaan ei voi sille mitään.

Luin Juha Itkosen kirjan Anna minun rakastaa enemmän. Jo pelkkä nimi viehätti minua niin paljon, että minun oli pakko hankkia se käsiini. Samaistuin paljoon yhteen henkilöön, Anttiin, jonka "kirjoituksia" puolet kirjasta oli. Olen aivan samanlainen haaveissa eläjä. Toivon itselleni parempaa kohtaloa.

M