Omituinen olo. Pää on tukossa ja täynnä limaa. Tunnen itseni kipeäksi, hyvin kipeäksi. Samaan aikaan ahdistaa hirmuisesti. Pelottavan samanlaisia tunteita kuin masennukseni alkuvaiheessa. Haluan nukkua, mutta pelkään unettomuutta. Tästä huoneesta on tullun painajaisteni asuinsija. Yritän keskittyä onnellisiin muistoihin, lähettelin viestejä ystävilleni ja niille, joihin en ole pitänyt yhteyttä pitkään aikaan. Silti kylmä hiki valuu pitkin selkääni ja hengittäminen on vaikeaa. En kestä. Yksinkertaisesti en kestä, mutta en tiedä, mitä en kestä. Tunnen tämän vankilan ja tiedän sieltä yhden tien ulos. Minä en vain halua. Minä en halua viillellä, en nyt. Asiat olivat jo niin hyvin.

Keskityn auttamaan muita. Se vie minut pois minusta.

M