Provinssi oli ja meni. Palasin kotiin väsyneenä ja hämmentyneenä.

Miekkosen kanssa olemme nykyään erittäinkin hyvissä väleissä. Ehkäpä hieman liiankin hyvissä. Iltapäivällä toteutui eräs minun haaveistani ja saimme jutella rauhassa kahden. Siinä vaiheessa hän oli vielä hyvässä kunnossa ja keskustelu kulki vakaviakin polkuja, kuulumiset kun eivät ole tällä hetkellä mitään hirvittävän positiivista. Siitä jutustelutuokiosta jäi joka tapauksessa hyvä maku suuhun, molemminpuolista ymmärrystä ilmeni.

Iltaa kohden alkoholin määrä miekkosen veressä nousi ja se vaikutti aika rajustikin hänen käytökseensä. En tiedä, ollako imarreltu vai ärsyyntynyt hänen käytöksestään. Tiedän, ettei hän selvinpäin olisi käyttäytynyt niin, mutta kun itse kerran halusi välimme silloin joskus viileiksi, voisi jättää minun takapuoleni edes hetkeksi rauhaan. Enkä varsinaisesti siitäkään nauttinut, että hän nuoli puolet kasvoistani ja suuteli poskia, silmiä ja nenää. Tilanteesta teki jotenkin tuhat kertaa hankalamman miekkosen tyttöystävä, joka oli ihan kiltisti siinä vieressä koko ajan. Miekkonen jossain vaiheessa yötä keksi, että haluaa minun ja tyttöystävänsä suutelevan. En suostunut, sillä tilanne oli vain aivan liian outo ja ajattelin seurueemme ainoana vesiselvänä pysyä järkevänä. Herranjestas se mies jaksoi inttää ja kysellä aiheesta. Nuolemisella kai ajatteli jotenkin pehmittävänsä minua ja lupasi hän kuutakin taivaalta.

Miekkosen tyttöystävä on hänelle äärettömän hyvä tyttöystävä. Ei turhan tarkka, hieman "paha tyttö" ja ei yhtään mustasukkainen. Mukava tyttönen, hyvin puhelias. Minua kirpaisi vain kerran: "Se on ärsyttävää katsella, kun muut on ihan humalassa. Oon itse joskus ollut kuskina, mä tiedän, miksei sua hymyilytä". En kyllä jaksanut selittää, mistä oikeasti on kyse. Omasta mielestäni hymyilin kyllä paljon. Toivon todella, että tyttö kertoo miekkoselle jotain hänen käytöksestään eilisillalta. Osa minusta odottaa anteeksipyyntöä.

Miekkonen kyseli toki myös minun terveydentilastani ja keskustelu sivusi sitä paikoin. En minä juuri mitään kertonut, mutta enpä myöskään peitellyt. Siinä muutaman kilometrin matkalla, jonka häntä kotiinsa talutin, ehti jutella kaikenlaista. Minusta on mukavaa, että olemme nyt näin hyvissä väleissä. Olen epätoivoisen rakastunut edelleen, mutta se minun pitää vain hyväksyä ja samoin miekkosenkin. Miksei tunteitaan voi hallita?

Riston keikka oli paras pitkiin aikoihin. Tuo pieni ja tavallisen näköinen mies rokkasi rytmiteltan aivan hurmokseen.

Ja otsikon päästi suustaan Valtteri 4 vuotta.

M