Tänään sitten kohti Seinäjokea ja Provinssirockia. On kyllä älyttömän huono olo tuosta, mutta haluan nähdä Riston keikan. Miekkonenkin on siellä. Jotenkin olemme päätyneet jonkinlaiseen sähköpostikirjeenvaihtoon. Minä kirjoitan älyttömän pitkiä ja vuolaita kirjeitä, kuten arvata saattaakin, ja hän vastaa muutamalla lauseella. Jotenkin päädyin kertomaan hänelle sairastamisestani, on vain niin paljon helpompi kirjoittaa kuin puhua. Saattaa tietenkin olla, että festivaalialueella käyttäydymme kuin mitään kirjeitä ei olisi koskaan kirjoitettukaan. Toivottavasti ei, se on inhottavaa ja aiheuttaa häpeää.

Vähitellen pitäisi pakkailla ja valmistaa itseään henkisesti tulevaan koitokseen. Paikanpäällä on nyt peräti kaksi masennuksestani tietävää ihmistä, miekkonen ja ystävä, mutta toivottavasti kukaan ei suhtaudu minuun kuin lasiesineeseen. En halua, että kukaan on turhaan minusta huolissaan.

M