Minä löysin tänään taas ilon kirjoittaa. En ole varmasti kirjoittanut yli kuukauteen mitään fiktiivistä, mutta Pelle Miljoonan kirja Pyhiinvaeltajat oli suureksi hämmästyksekseni inspiroivaa luettavaa. Ei se ole onnea, mutta jotain hienoa on siinä, kun saa vain posket palaen keskittyä kirjoittamiseen. Kädet tärisevät loppuratkaisun lähestyessä ja suuta kuivaa. Itseäkin jännittää, miten tarinassa käy. Inspiraatio.

Sitten kun on kirjoittanut, jäljelle jää vain vielä kovemmin soiva tyhjyys. Oliko se tämä tarina, mikä on viime aikoina tehnyt minut levottomaksi?

Yli puolet kirjoittamistani tarinoista päättyy kuolemaan.

M