Joskus minäkin olin pieni ja viaton. Pienenä olin sievä ja hoikka. Unelmatyttö. Enkelikiharat ja aina nauramassa. Tottelevainenkin. Pikkuinen tyttö, joka rakasti satukirjoja. Nykyään olen jä vähän ongelmaisempi tapaus, mutta satukirjoja rakastan yhä.

Onko omituista suunnitella itselleen mitä mielenkiintoisempia tapoja kuolla nuorena?

Kävellessä on hyvä olla. Haluaisin vain kävellä. Kävellä niin pitkään, etten enää tietäisi määränpäätäni. Määräänpäällä ei silloin olisi enää väliä. Ehkä määränpäätä ei koskaan olisi ollutkaan.

Minä kirjoitan nyt tätä itselleni. Kuusivuotiaalle itselleni.

Hei sinä pieni tyttö. Sinulla on varmasti hauskaa, joten on ikävää häiritä sinua näin tulevaisuudesta. Tiedän, ettet osaa lukea, mutta haluaisin sanoa muutamia sanoja. Minä toivon, että sinä olisit juossut perhosen tai pallon perässä auton alle jo joskus silloin kauan sitten. Minä toivon, ettei sinun olisi tarvinnut nähdä enää tätä päivää, kun olet seitsemäntoista ja täysin hukassa. Sinä olet vielä niin viaton. Sinä et tiedä mitään koulupaineista, seksistä tai sekalaisista ihmissuhteista. Sinä et taida edes tietää, mitä sana ulkopuolinen merkitsee, ethän? Minä tulisin takaisin sinun luoksesi, jos vain pystyisin. Minä haluan takaisin sinne.

Milloin sinä alat vihata itseäsi?

Milloin sinä alat vihata koko maailmaa?

Milloin sinä päätit, että haluat kuolla ennen kuin kasvat aikuiseksi?

Koko maailma menee eteenpäin, mutta minä vain pysyn tässä. Minä olen pysähtynyt omaan vihaani. Minä en tiedä, olenko lapsi vai aikuinen. Minä en tiedä, mihin suuntaan lähtisin tai mihin katsoisin. Minä tiedän vain rakastavani aivan liikaa asioita, joita en saisi rakastaa.

Minä en ole samanlainen kuin muut. Se ei ole ainut rikokseni, mutta se on ainut, josta minua rangaistaan.

Minä tiedän ystävä hyvä, mitä sinä sanoisit. Sinä sanoisit, että älä valita turhasta. Sinä sanoisit, ettei minulla ole oikeutta olla surullinen. Minun vanhempani ovat onnellisesti naimisissa. Minun siskoni asuu kotona kanssani. Minä en ole eronnut juuri poikaystävästäni. Rakas ystävä hyvä, minä en uskalla enää kertoa sinulle, miltä minusta tuntuu. Sinä saat oloni tuntumaan niin naurettavalta. Nyt me emme ole enää väleissä, emme ole puhuneet kuukausiin. Ystäväni, minä en jaksa enää tehdä tälle mitään. Minä olen käynyt pohjalla. Minä en halua kenenkään arvostelevan minun tuskaani, sillä mitään muutakaan minulla ei enää ole. Kultaisin ystäväni, jos sinä et halua ymmärtää, minä häviän pois sinun elämästäni. Olen koko elämäni harjoitellut varjoihin katoamista. Minä osaan sen, etkä sinä edes osaa kaivata minua takaisin. Kaikella on aikansa ystäväni ja meidän aikamme loppuu nyt. Kun tulit elämääni, se oli ehkä parhain minulle koskaan tapahtunut asia. Minä en koskaan lakannut rakastamasta sinua, nyt minä vain vihaan sinua enemmän kuin rakastan.

Poks. Pääni voisi räjähtää nyt. En jaksa huomista. Enkä ensi viikkoa. Levynjulkaisusta levynjulkaisuun. Luojalle kiitos Matthau Mikojanista.

M