Niillä on hauskaa. Ne puhuvat jostain. Kaikki ne ovat minun kavereitani. Minä seison vieressä. Tunnelma on vaivaantunut. Niillä on hauskempaa, jos minä lähden pois. Minä valehtelen. Pakenen. Vessassa katson peiliin ja mietin, mitä on vialla. Minulla ei ole oikeutta pilata kenenkään päivää olemassaolollani.

Minä tiedän vain, että tähdet ovat kauniita. Nekin vain silloin, kun ei ajattele, mitä ne oikeasti ovat.

Minun on vaikea olla. Mistä ihmiset juttelevat. Kupla estää minun hengitykseni. Haluaisin kadota. Maan alla on minulle paikka.

Minun ruumiini mätänee märässä maassa. Päälläni kasvaa ruohoa ja madot syövät minua. Kivi on vinossa ja sen edessä on kuihtunut ruusu. Paikka unohtuu aikanaan, kuten kaikki vastaavat.

Oikeastaan ei olisi varaa olla laiska. Minä olen laiska.

Hampaat, maha, rinnat, sääret, jalkaterät, reidet, peppu, käsivarret, nenä, huulet, hiukset, selkä, sormet, kynnet, korvat, otsa, kulmakarvat, silmäpussit, polvet.

Sänky on kylmä. Sydän on kylmä. Maailma on kylmä, eikä missään ole sitä lämmintä syliä. Unelma on kylmää muovia. Jokainen hetki on uusi jääpuikko sieluuni. Silmät eivät pysy enää auki.

M