Ulkona on vaikea olla, kun lumi on niin kirkasta. Pakkanen toimi osin. Tunnen itseni taas teiniksi, joka kehittelee itselleen ongelmia. Joillain ihmisillä saattaa olla oikeastikin paha olla. Toisaalta, on teiniangstikin huono olo ja minä saan purkaa sitä tänne ihan niin paljon kuin haluan. Vaikka olenkin naurettava. Ulkona törmäsin yhteen ihmiseen. Naapurin setään. Ihan mukava mies. Sanoin moi ja huomasin, ettei minulta lähde yhtään ääntä. Vieläkään en saa aikaiseksi, että katsoisin sen elokuvan. Jotenkin keksin koko ajan jotain muuta. Jotain tärkeää. Enkä saa mitään aikaan. Voisin todellakin ottaa kupin teetä ja upota sohvalle. Voisin.

Nivelet särkee. Kuin vanhoilla naisilla. Erityisesti ranteet ja sormet. Vaikkei minulla ole nyt edes sormuksia tai mitään. Minulla ei edes ole kylmä nyt. Eikai minulla sentään mitään reumaa ole. Herranjestas, sepä olisikin kiva tähän päälle.

Jännitän niskaakin koko ajan. Ja puren hampaita yhteen. Päätä särkee. Vihaan silmälaseja.

M