Jos sinä olisit tässä, minä en uskaltaisi katsoa sinua silmiin. Minä en uskaltaisi koskettaa. Mutta se ei haittaisi, sillä sinä koskettaisit minua. Sinä katsoisit minua silmiin. Sinä hymyilisit. Silloin minä katsoisin sinun silmiisi, koskettaisin sinua ja hymyilisin sinulle. Me voisimme juoda elämää toisistamme, emmekä saisi koskaan tarpeeksemme. Me voisimme luoda jotain uutta. Jos me vain osaisimme hymyillä toisillemme. Me voisimme unohtaa kaiken, mitä on ollut ja tutustua uudestaan toisiimme. Meidän ei tarvitsisi puhua, sillä kätemme kertoisivat tarinaamme ihollamme. Minä voisin vain olla. Sinä voisit vain olla. Minun ei tarvitsisi pelätä enää, ei tarvitsisi turvautua köyhiin unelmiin. Minä voisin elää sinusta, en tarvitsisi enää ruokaa enkä juomaa. Sinä olisit minun kaikkeni. Minä en koskaan enää olisi ilkeä ja paha. Sinä et koskaan enää satuttaisi minua. Maailmassa ei enää olisi ketään muuta, vain meillä olisi väliä. Minä antaisin sinulle kaiken, mitä sinä ikinä haluat tai tarvitset. Minä tekisin juuri niin kuin sinä haluat. Minä olisin onnellinen, jos voisin tehdä sinut onnelliseksi. Meillä olisi kahdestaan kaikki se, mistä lauluissa kerrotaan. Maailma voisi kadota, sillä vain hetkellä olisi väliä. Me voisimme nukkua sylikkäin ja jakaa kaiken. Me voisimme katsoa toisiamme silmiin niin pitkään, että valo katoaa ympäriltä. Me voisimme hukkua toisiimme. Me voisimme kuunnella toistemme sydämiä ja nuolla toistemme haavat. Voisimme seurata tunteita ja vaistoja, unohtaa kaikki tukahduttava järki. Voisimme olla välittämättä muiden ajatuksista tai sanoista. Voisin rikkoa panssarini ja avata itseni sinulle. Minä voisin olla sinulle kauneinta unelmaa, jos sinä vain haluaisit.

Sinä et halua.

M